Organizational hybridity in a university hospital : a social systems theoretical perspective
Jansson, Kaisu (2024-04-05)
Jansson, Kaisu
Oulun yliopisto
05.04.2024
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403062128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202403062128
Kuvaus
Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the OP auditorium (L10), Linnanmaa, on 12 April 2024, at 12 noon
Tiivistelmä
Abstract
This dissertation studies a phenomenon termed in academic literature as organizational hybridity to describe the existence of diverse operational logics, rationales, and goals in an organization. Diverging from the theoretical approach of institutional logics prominent in previous research, the study develops a Luhmannian social systems theoretical perspective for conceptualizing hybridity as the outcome of the organization relating to its societal environment in new ways. The Luhmannian approach provides conceptual preciseness observed to hold room for development in the institutional logics approach. It also brings a new theoretical perspective for investigating new forms of organizing called for within organizational studies.
The empirical study investigates a Finnish university hospital, its new forms of inter-organizational and cross-sectoral collaboration, and its novel testing laboratory focused on co-development of healthcare and medical technology products with private businesses. The empirical data consists of varied documentary and interview data collected from the hospital and the organizations involved in the novel collaborations.
The analysis investigates three areas which are less studied in the previous research: hybridity in inter-organizational settings, the effects of hybridity for organizational decision-making, and the development of organizational self-descriptions in the context of hybridization. The findings reveal, first, different mechanisms through which new forms of future-oriented partnerships spanning sectoral boundaries advance hybridity in public sector organizations. Second, hybridization is shown to demand development of new strategies for deparadoxification of decisions in organizational decision-making. Third, hybridization requires the inclusion of new organizational structures into existing self-descriptions, but also enables creation of new self-descriptions via which the organization can distinguish itself from others in a positive manner. Hence, the findings of the study can stimulate reflection in practitioners in cross-sectoral organizational settings and provide a new approach for scholars interested in organizational hybridity. Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään akateemisessa kirjallisuudessa organisatoriseksi hybridisyydeksi kutsuttua ilmiötä, jolla tarkoitetaan eriävien toimintalogiikkojen, perusteiden ja päämäärien yhtäaikaista esiintymistä organisaatiossa. Poiketen aiemmasta kirjallisuudesta, jossa ilmiötä on lähestytty institutionaalisten logiikkojen teoreettisesta näkökulmasta, tutkimuksessa kehitetään Luhmannilaiseen järjestelmäteoriaan pohjautuva näkökulma hybridisyyteen, määritellen se organisaation ja ympäristön välisistä uusista koplauksista johtuvaksi monimutkaistumiseksi. Tämä näkökulma tarjoaa kirjallisuuteen käsitteellistä tarkkuutta, joka on havaittu institutionaalisiin logiikkoihin pohjautuvassa näkökulmassa puutteelliseksi. Lisäksi tutkimus tuottaa organisaatiotutkimuksen piirissä kaivatun uuden teoreettisen näkökulman uusien organisoitumisen muotojen tutkimiseen.
Empiirisesti tutkimus keskittyy suomalaiseen yliopistosairaalaan ja sen uusiin organisaatio- ja sektorirajat ylittäviin yhteistyön muotoihin, sekä sairaalan uuteen testauslaboratorioon, jonka kautta sairaala osallistuu terveydenhuolto- ja terveysteknologia-alan yritysten tuotekehitykseen. Empiirinen aineisto koostuu monipuolisesta dokumenttiaineistosta sekä sairaalan ja uuden yhteistyöverkoston organisaatioiden henkilöstön haastatteluista.
Tutkimus keskittyy kolmeen aiemmassa tutkimuksessa vähemmän tutkittuun aiheeseen: hybridisyyteen organisaatioiden välisissä konteksteissa, sen vaikutuksiin päätöksenteolle, sekä organisaation itsekuvausten kehittymiseen hybridisoitumisen kontekstissa. Tutkimuksessa löydetään, ensiksi, erilaisia mekanismeja, joiden avulla uudenlaiset, tulevaisuusorientoituneet ja sektorirajat ylittävät kumppanuudet edistävät julkisten organisaatioiden hybridisoitumista. Toiseksi, hybridisoitumisen näytetään edellyttävän uusien strategioiden luomista päätösten oikeuttamiseksi organisaation päätöksenteossa. Kolmanneksi, hybridisoituminen edellyttää organisaatioon syntyvien uusien rakenteiden sisällyttämistä olemassa oleviin itsekuvauksiin, sekä mahdollistaa uusien itsekuvausten, joiden avulla organisaatio voi positiivisella tavoin erottautua muista, luomisen. Tutkimuksen tulokset voivat stimuloida uusia pohdintoja sektorirajat ylittävissä organisoitumisen muodoissa toimiville, sekä tarjota uuden lähestymistavan organisatorisesta hybridisyydestä kiinnostuneille tutkijoille.
This dissertation studies a phenomenon termed in academic literature as organizational hybridity to describe the existence of diverse operational logics, rationales, and goals in an organization. Diverging from the theoretical approach of institutional logics prominent in previous research, the study develops a Luhmannian social systems theoretical perspective for conceptualizing hybridity as the outcome of the organization relating to its societal environment in new ways. The Luhmannian approach provides conceptual preciseness observed to hold room for development in the institutional logics approach. It also brings a new theoretical perspective for investigating new forms of organizing called for within organizational studies.
The empirical study investigates a Finnish university hospital, its new forms of inter-organizational and cross-sectoral collaboration, and its novel testing laboratory focused on co-development of healthcare and medical technology products with private businesses. The empirical data consists of varied documentary and interview data collected from the hospital and the organizations involved in the novel collaborations.
The analysis investigates three areas which are less studied in the previous research: hybridity in inter-organizational settings, the effects of hybridity for organizational decision-making, and the development of organizational self-descriptions in the context of hybridization. The findings reveal, first, different mechanisms through which new forms of future-oriented partnerships spanning sectoral boundaries advance hybridity in public sector organizations. Second, hybridization is shown to demand development of new strategies for deparadoxification of decisions in organizational decision-making. Third, hybridization requires the inclusion of new organizational structures into existing self-descriptions, but also enables creation of new self-descriptions via which the organization can distinguish itself from others in a positive manner. Hence, the findings of the study can stimulate reflection in practitioners in cross-sectoral organizational settings and provide a new approach for scholars interested in organizational hybridity.
Tutkimuksessa käsitellään akateemisessa kirjallisuudessa organisatoriseksi hybridisyydeksi kutsuttua ilmiötä, jolla tarkoitetaan eriävien toimintalogiikkojen, perusteiden ja päämäärien yhtäaikaista esiintymistä organisaatiossa. Poiketen aiemmasta kirjallisuudesta, jossa ilmiötä on lähestytty institutionaalisten logiikkojen teoreettisesta näkökulmasta, tutkimuksessa kehitetään Luhmannilaiseen järjestelmäteoriaan pohjautuva näkökulma hybridisyyteen, määritellen se organisaation ja ympäristön välisistä uusista koplauksista johtuvaksi monimutkaistumiseksi. Tämä näkökulma tarjoaa kirjallisuuteen käsitteellistä tarkkuutta, joka on havaittu institutionaalisiin logiikkoihin pohjautuvassa näkökulmassa puutteelliseksi. Lisäksi tutkimus tuottaa organisaatiotutkimuksen piirissä kaivatun uuden teoreettisen näkökulman uusien organisoitumisen muotojen tutkimiseen.
Empiirisesti tutkimus keskittyy suomalaiseen yliopistosairaalaan ja sen uusiin organisaatio- ja sektorirajat ylittäviin yhteistyön muotoihin, sekä sairaalan uuteen testauslaboratorioon, jonka kautta sairaala osallistuu terveydenhuolto- ja terveysteknologia-alan yritysten tuotekehitykseen. Empiirinen aineisto koostuu monipuolisesta dokumenttiaineistosta sekä sairaalan ja uuden yhteistyöverkoston organisaatioiden henkilöstön haastatteluista.
Tutkimus keskittyy kolmeen aiemmassa tutkimuksessa vähemmän tutkittuun aiheeseen: hybridisyyteen organisaatioiden välisissä konteksteissa, sen vaikutuksiin päätöksenteolle, sekä organisaation itsekuvausten kehittymiseen hybridisoitumisen kontekstissa. Tutkimuksessa löydetään, ensiksi, erilaisia mekanismeja, joiden avulla uudenlaiset, tulevaisuusorientoituneet ja sektorirajat ylittävät kumppanuudet edistävät julkisten organisaatioiden hybridisoitumista. Toiseksi, hybridisoitumisen näytetään edellyttävän uusien strategioiden luomista päätösten oikeuttamiseksi organisaation päätöksenteossa. Kolmanneksi, hybridisoituminen edellyttää organisaatioon syntyvien uusien rakenteiden sisällyttämistä olemassa oleviin itsekuvauksiin, sekä mahdollistaa uusien itsekuvausten, joiden avulla organisaatio voi positiivisella tavoin erottautua muista, luomisen. Tutkimuksen tulokset voivat stimuloida uusia pohdintoja sektorirajat ylittävissä organisoitumisen muodoissa toimiville, sekä tarjota uuden lähestymistavan organisatorisesta hybridisyydestä kiinnostuneille tutkijoille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32227]